maanantai 27. huhtikuuta 2015

Varhaiskurkussa on kukka


Tulisiko tästä kesän ensimmäinen oman sadon kurkku!

Malttamattomana kylvin ensimmäisen minikurkun jo helmikuun lopulla. Taimi on kasvanut valoisalla ikkunalla taimivalon alla. Tänään aukesi ensimmäinen kukka ja nyt jännitän, että jaksaako itse kurkku kehittyä ihmisasumuksen olosuhteissa. 


 Latvoin taimen, koska se oli jo kiivennyt tukiverkkonsa huipulle ja kurotteli kohti kasvivalaisinta kärhellään. Toiveikkaana tökkäsin toki latvan multaan ja kuvittelen saavani siitä uuden kurkuntaimen.

torstai 23. huhtikuuta 2015

Kasvihuoneen rakentamisesta


Kasvihuone on ollut jo vuosikaudet puutarhaunelmieni ykkös sijalla. Viime elokuussa unelma vihdoin toteutui. Ei ihan sellaisena kuin villeimmissä unelmissani, joka olisi talvilämmöllä varustettu kierrätysikkunoista rakennettu pihan kaunistus. Vaan kyllä tälläkin kelpaa :)

Olen monesta paikasta lukenut, että ota vähintään 10 neliön huone, muuten tarvitset toisen mokoman ihan kohta sen pienen viereen. Otin ohjeen tosissani, kun meillä ei tilasta ole puutetta. Ostin huutonetistä 14 neliön kennomuovihuoneen hintaan 399€ kotiin toimitettuna!

Halpa ja hyvä harvoin mahtuu ongelmitta samaan kohteeseen. Tämän kasvihuoneen kohdalla se näkyi katonharjan roikkumisena, joka saatiin kuitenkin tukitolpilla korjattua. Toinen heikkous oli kokoamisen käsittämätön hankaluus. Kokoamisohjeet eivät noudattaneet mitään aukotonta logiikkaa, vaan monessa vaiheessa piti palata työvaiheissa taaksepäin ja repiä tukkaa päästä monien hankalasti toimivien rakenteellisten ratkaisujen kanssa.

Hyvä ja aiheellinen ohje oli, että valitse TUULETON päivä kasvihuoneen kokoamiseen. Me emme valinneet, koska rakennuspäivä määrittyi puhtaasti sen mukaan, milloin lapset saatiin mummolaan hoitoon. Kokoamiseen tarvitaan vähintään kaksi henkilöä. Mieluiten hyvillä hermoilla ja vankkumattomalla tulevaisuudenuskolla varustettua.

Kasvihuoneelle kannattaa valita mahdollisimman valoisa paikka. Vähimmäisvaatimus on useiden lähteiden mukaan 6-8 tuntia suoraa auringonpaistetta. Parasta olisi jos kasvihuoneeseen paistaa aamu- tai ilta-aurinko. Aamun ja illan punertava paiste on kasveille suotuisinta, kuten kasvivalaisinten sinipunertavasta kajastuksesta voi päätellä. Aikaisin aamulla tai myöhään illalla lämmitävä aurinko myös lyhentää yön viileää aikaa. Toisaalta jos huoneeseen paistaa keskipäivän porotus, voidaan tarvita varjostusta ja vähintäänkin tuuletusta.

Ensimmäinen työvaihe on kasvihuoneen perustusten valmistelu. Kunnolliset perustustyöt ovat erityisen tärkeät lasihuoneen kohdalla, jotta talven routa ei vääntele huonetta uuteen uskoon ikkunalaseja särkien. 


Meidän kennolevyhuoneelle kaivettiin noin puolen metrin syvyinen, hiukan huoneen alaa suurempi kuoppa. Kuopan pohjaa tasoiteltiin salaojaremontista yli jääneellä soralla ja sen päälle leviteltiin yksi kerros 10cm paksuista Finnfoam eristelevyä (remontin ylijäämää sekin).

Halusin tehdä pohjatyöt perusteellisesti, sillä en usko halpishuoneeni olevan yhtä ikuinen kuin puutarhaharrastukseni ja tulevaisuudessa tukeva tiilisokkeli saa kenties päälleen sen iki-ihanan vanhoista ikkunalaseista kootun kasvihuoneen.


Eristelevyjen päälle aloitin sokkelin muuraamisen. Ostin käytettyjä punatiiliä sokkelia varten, mutta koska tiilien määrä ei riittänyt haluamani korkuiseen sokkeliin, laitoin pohjalle kaksi kerrosta lecaharkkoa. Sen päälle muurasin vielä viisi kierrosta tiiliseinää ja sokkelin korkeus on noin 80cm.
Sokkelin korkeudella saa lisättyä kasvihuoneen korkeutta ja ilmatilaa, joka taas helpottaa kasvihuoneen lämpötilavaihteluiden hallitsemista.

Päätyseinään jätettiin pieni aukko sähköjohtoa ja vesiletkua varten
Kasvihuoneen pohjalle laitettiin lisää soraa ja sen päälle suodatin kangas jotta laattojen asennukseen käytettävä hieno hiekka ei valuisi karkeamman soran sekaan.


Tässä vaiheessa kilisteltiin pienet kuohuviinit vankkojen perustusten valmistumisen kunniaksi. Autuaan tietämättömänä siitä että pahin oli vielä edessä..

Kasvihuoneen runko kiinnitettiin kestopuulankkuihin jotka taas kiinnittyy tiilisokkeliin.

Kennolevyjen ujuttaminen alumiiniprofiilien hahloihin ei suju ihan niinku strömsössä. Kun suuri osa päätyseinän levyistä oli saatu paikoilleen, tuli kevyt tuulenpuuska joka väänsi käsittämättömän helposti koko seinän kumoon ja kennolevyt lentelivät iloisesti pitkin pihaa. Sama näytös toistui useita kertoja kummankin päätyseinän kohdalla. Levyihin oli irroitettavalla muovikelmulla merkitty uv-suojattu ja -suojaamaton puoli, jotka menivät totaalisen sekaisin levyjen liidellessä tuulen kyydissä..

Kokoaminen helpottui loppua kohden kun rakenne tukevoitui. Kennolevyt piti lopuksi kiinnittää vielä läpinäkyvällä silikonilla alumiiniprofiileihin, koska muuten tuuli pullisteli ne pois paikoiltaan. Tätä ei mainittu ohjeessa.

Huoneen hinta/laatusuhde näkyi mm. notkottavana kattona. Saimme tilanteen onneksi korjattua kahdella tukitolpalla, jotka on pönkätty harjan kohdalle kattoa tukemaan.


Kasvihuoneen lattian ja portaat ladoin pihalta sadoittain löytyvistä betonisista pihakivistä.
 

Aurinkoisemmalla seinustalla on iso kasvulaari tomaateille.
Tämä puoli kasvihuoneesta on vielä keskeneräinen sisustukseltaan.
Käytävän toiselle puolelle virittelin raudoitusverkkoa, jota vasten kurkkujen olisi tarkoitus kiipeillä. Malttamattomana seurailen kasvihuoneen öisiä lämpötiloja, viime yönä se pysyi jo +7 asteessa! Yritän malttaa mieleni toukokuun ensimmäiselle viikolle ja sitten siirrän tomaatin taimet uuteen kotiinsa.

perjantai 17. huhtikuuta 2015

Monivuotiset hyötykasvit antaa aikaista satoa

Monivuotiset hyötykasvit ovat todella palkitsevaa kasvatettavaa! Täällä Espoossa monivuotisista sipuleista alkaa jo pian saamaan satoa. Pihaltani löytyy perinteisen ruohosipulin lisäksi myös anopilta saatu ilmasipuli, siemenestä kasvatettu pillisipuli ja tämän kevään uutuutena myynnissä ollut laukka "Quattro F1". Kauniisti kukkiva sipulikasvi, jota käytetään ruohosipulin tapaan. Kylvin siemenet huhtikuussa ja nyt kasvihuoneessa on viisi hentoista tupsua tätä uutuus sipulia ulos pääsyä odottamassa.

Kohta saa ilmasipulin versoja leivälle, salaattiin ja kermaviilikastikkeeseen kalalle.
Iso ero lämpöpyydyksen suojissa ja kevään armoilla kasvaneissa ilmasipulinversoissa! Lämpöpyydys on ollut enimmäkseen ilman kantta, koska tuuli tykkää riepotella sitä pitkin pihaa monista painoviritelmistä piittaamatta..



 Vanhassa kaivonrenkaassa kasvaa muutama tupsu ruohosipulia ja kaksi vuotta sitten siemenestä kylvetyt pillisipulit. Kuiva karahka on timjami, jonka uskon tuosta vielä tokenevan. Yhden talven se on jo talvehtinut ja näytti viime keväänäkin aika karulta ennen kasvuunlähtöään.

Ruoho- ja pillisipulit sekä timjamipuska.

Sileälehtinen persilja on talvehtinut hienosti. Persilja on kaksivuotinen kasvi, eli kun sen jättää maahan talvehtimaan, saa seuraavana keväänä aikaisemmin persiljasatoa. Syksymmällä talvehtinut persilja kukkii ja siementää. Persiljastakin on mahdollista saada huoleton monivuotinen puutarhaansa, jos antaa sille oman rauhallisen kasvupaikan, jossa se voi rauhassa kypsytellä siemenet ja kylvää itsensä seuraavan vuoden taimia varten.

Silopersilja ponnistaa viimevuotisten kasvustojen tyveltä.


Viime kesänä löysin kuusi vuotta sitten hankkimani lipstikan siemenet. Kylvin niitä aikanaan viljelypalstalleni ennen kuin omistin tätä omaa puuhamaatani. Siemenestä kylvettynä lipstikasta saa satoa aikaisintaan seuraavana kasvukautena. Palstalle kylvämistäni lipstikoista en koskaan ehtinyt saamaan satoa, kun muutimme ja luovuin palstastani, mutta viime kesänä siis laitoin koko pussinpohjat itämään.
Olin lukenut, että lipstikka itää huonosti ja siemenet säilyy heikosti, joten en oikeastaan uskonut saavani yhtään taimea aikaiseksi. Iso yllätys oli, kun piiiiiiiitkän odotuksen jälkeen mullasta ponnisti peräti yhdeksän itänyttä lipstikkaa. Lipstikat on kiltisti talvehtineet kasvimaan multaan haudattuina ja pian pitäisi keksiä niille virallinen kasvupaikka. Lipstikka viihtyy jopa varjossa ja taimet istutetaan vähintään puolen metrin välein.

Viime kesänä kylvetty lipstikantaimi.
Raparperit ovat jo pontevasti kasvussa.



Tämän kuivan karahkan juurella olen käynyt pitkin kevättä malttamattomasti kuikuilemassa. Ja nyt sieltä pilkistää uutta kasvua; ranskalainen rakuuna! Ostin taimen viime vuonna ruokakaupasta ja olin melko epäileväinen sen talvehtimistaipumuksista. Peittelin taimen havuilla talveksi ja siinä se nyt sitten on, hengissä. Näitä pieniä suuria iloja :)


Myös oreganot ja mintut ovat lähteneet uskollisesti kasvuun. Parsapenkki on vasta haaveissani ja paikkaakin sille olen jo katsastanut.

torstai 16. huhtikuuta 2015

Jättiverbenan talvetus

Kuva lainattu täältä: http://www.crocus.co.uk/plants/_/verbena-bonariensis/classid.2000010879/

Viime syksynä tein heräteostoksia sekatavarakauppa Hong Kongin pihaosastolla ja ostin neljä jättiverbenan taimea, kun niitä perennoina kaupattiin. Olin melkoisen pettynyt, kun niille kasvupaikkavaatimuksia selvittäessäni google kertoikin, että kesäkukkiahan ne ovatkin meidän ilmastossamme. 

Jättiverbena, eli Verbena bonariensis on kesäkukkana kasvatettava kookas ja kauniisti lilanpunaisilla kukkatertuilla kukkiva kasvi. Jättiverbena kasvaisi toki monivuotisena, jos vain pärjäisi yli Suomen talvesta. Harhaostokseni aikaan syksy oli jo niin pitkällä, etteivät verbenan taimeni olisi mitenkään ehtineet maahan istutettuina kukkaan asti. Päätinkin kiikuttaa purkkilot pakkasen suojaan, samalle ikkunalaudalle talvetettavien pelargonieni seuraan.

Jättiverbenat ikkunalaudalla talvehtimassa.

Ikkunalauta on kohtuullisen valoisa ympäri vuoden ja pysyy vanhojen vetoisien ikkunoiden ansiosta talvikauden varsin viileänä. Jättiverbenat ovat talven jäljiltä hengissä, joskin aika karun näköiset.Viimevuoden versot ovat kuivuneet pystyyn, mutta tyveltä pukkaa hentoa kasvua ilmoille.


Kasvihuoneessa karaistumassa.

Nyt jättiverbenat ovat jo muuttaneet kasvihuoneeseen. Kennomuovisessa huoneessa yölämpötilatkin ovat pysyneet nippanappa plussan puolella jo huhtikuun alusta asti. Toukokuun puolella istutan nämä kukkapenkkiin tomaattien ja kurkkujen vallatessa kasvihuoneen.
Saas nähdä kukkivatko verbenat tulevana kesänä!